perjantai, 22. huhtikuu 2016

Esteetön asema

Esteetön rautatieasema

 

Tikkurilan rautatie- ja bussiasema on melko uusi. Pääsin tutustumaan asemaan ja sen esteettömyyteen sokean näkökulmasta. Niinpä ajattelin kertoa kiinnostuneille muutamia asioita sieltä.

 

Asemalta löytyy seuraavia tunnisteita, jotka auttavat sokeaa näkemään:

Hissien äänisingnaalit, Lattiassa ohjauslistat, kohokartat ja pistekirjoituksella annetut tiedot.

 

Asemarakennuksen ulkomuoto

Ylhäältä katsottuna rakennus on makuulla olevan t-kirjaimen muotoinen. Kirjaimen jalka menee raiteiden yli idästä länteen. Kirjaimen hattu on kokonaan raiteiden länsipuolella siis Tikkurilan keskustan suunnassa. Hatun pohjoispuolelle sijoittuu kauppakeskus Dixi.

 

T-kirjaimen jalka muodostaa kolmannessa kerroksessa olevan asemasillan. Se on itä- länsisuunnassa leveämpi ja pohjois- eteläsuunnassa kapeampi. Se toimii odotustilana. Sieltä johtavat sekä tavalliset että liukuportaat ja hissit asemalaitureille, jotka sijaitsevat asemasillan alapuolella.

 

Kohokarttoja rakennuksesta ja laiturilta löytyy useista paikoista. Niitä kehitellään jatkuvasti. Lattiassa kulkevia ohjauslistoja on monessa kohtaa. Esimerkiksi kaikille kuudelle laiturille pääsee niitä seuraamalla.

 

Hyvä juttu, että nykyään otetaan jo rakennusvaiheessa esteettömyys ja saavutettavuus huomioon. Mukavalta tuntuu, kun itsenäisesti pystyy liikkumaan paikasta toiseen.

 

 

sunnuntai, 10. huhtikuu 2016

Ruokalautasen kuvailu

Ruokalautasen kuvailu

Osallistuin laulukurssille jokin aika sitten. Olin ainoa näkövammainen. Asuimme paikan päällä ja laitoimme tai siis kurssikaverit laittoivat välipalat pöytään itse ja pääateriat haettiin valmiina ravintolasta. Minulle toiset laittoivat ruokaa lautaselle ja täyttivät tarjottimeni. Vähitellen rupesimme puhumaan, kuinka kelloa voi käyttää hyödyksi, kun kertoo sokealle, mitä ja missä kohtaa tarjotinta tai lautasta mitäkin on. Tarjottimella saattoi olla ruokalautanen, piimä- ja vesilasi, leipälautanen, servietti ja aterimet ja vielä jälkiruokakippo. Näistä syntyi seuraavanlainen asetelma:

Ruokalautanen kello kuudessa, servietti ja aterimet viidessä, vesi- ja piimälasi kolmessatoista vasemmalta lukien, leipälautanen noin yhdessätoista ja kahdessatoista jälkiruokaastia.

Lautaselta löytyi Yhdeksän ja viiden väliltä kinkkukiusausta, porkkanaraastetta noin kahden ja kolmen tienoilta, tomaattia ja kurkkua yhdestätoista. Jälkiruokakipossa pikkulusikka oli kolmessa, oikeakätinen kun olen. Tällaiset tiedot helpottavat suuresti ennen kuin alkaa käyttää veistä ja haarukkaa.

Luulisin, että kellotaulu on vielä nykyään tuttu kaikille, joten se ei ole liian vaikeaa. Tietysti voitaisiin puhua myös ilmansuunnista, ne eivät varmaan muutu maailman muuttuessa, vaan pysyvät aina samoina. Siis pohjoinen edessä kauimpana, itä oikealla, etelä alhaalla, lähinnä syöjää ja länsi vasemmalla.